Keväällä 2022 käynnistynyt CO2 DataHub -hanke luo dataan perustuvat automaattisen CO2-laskennan ja raportoinnin työkalut sekä yhteiset tietostandardit koko rakennetun ympäristön ekosysteemille. Tavoite on mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen paremmalla datalla. Hankkeessa tarkastellaan kuutta eri toimitusketjua.
Hankkeen toisen käyttötapauksen teemana on päästöttömät työmaat. Käyttötapauksen ensimmäinen, Sitowisen fasilitoima työpaja järjestettiin 13.5.2022. Lopputavoitteena on laatia kuntien vähähiilisyyden johtamista tukevan työkalun prototyyppi.
Ensimmäisessä työpajassa esiteltiin hanketta ja sen laajempia tavoitteita ja keskusteltiin päästöttömien työmaiden toteutuksesta ja seurannasta Espoossa Tilapalvelut-liikelaitoksen ja kaupunkitekniikan keskuksen kanssa. Datatarpeiden kartoitusta jatketaan Espoon avainhenkilöiden kanssa vielä ennen kesälomia. Jatkossa kehitetään edelleen käyttötapauksia sekä demotaan tulokset ja niiden esitys tiedolla johtamisen työkalussa.
Työmaiden suurimmat päästönlähteet ovat betonin kuivatus, työkoneiden- ja kuljetuskaluston käyttövoimat sekä valmistuvien rakennusten lämmitys.
”Pitkällä tähtäimellä Co2-datatarpeen on katsottu olevan tärkeä. Merkittävää on myös se, että hiilijalanjäljen laskennassa saadaan huomioitua materiaalien ja toimitusten todelliset hiilijalanjäljet, tiedot ovat ajan tasalla ja näihin on mahdollisimman helposti saavutettavissa oleva pääsy. Tämän hankkeen tavoitteiden toteutuminen tulee viemään aikaa ja siksi on hyvä olla ajoissa liikkeellä”,toteaa Kimmo Martinsen Espoon Tilapalveluista.
Työkoneiden ja raskaiden kuljetusten päästöt muodostavat merkittävän osan kaupunkien ja kuntien kasvihuonekaasupäästöistä sekä tuottavat ilmanlaatua heikentäviä ja terveydelle haitallisia paikallispäästöjä, pölyä ja melua.
”Datalla voi olla vaikutusta tulevaisuudessa myös kilpailuasetelmaan sekä näin motivoida toimittajia vähähiilisempään tuotantoon ja toteutukseen. Meillä on myös omat intressit olla selvillä hankkeidemme ympäristövaikutuksista ja tässä tapauksessa erityisesti hankkeen ja kiinteistön todellisesta hiilijalanjäljestä ja miten tämä vertautuu muihin hankkeisiin tai asetettuihin tavoitteisiin. Myös muutokset lainsäädännössä ja näihin varautuminen ovat motivaattoreina tässä”, kertoo Martinsen.
Turun, Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupungit sekä Senaatti-kiinteistöt solmivat syyskuussa 2020 green deal -sopimuksen ympäristöministeriön kanssa. Sopimuksen tavoitteena on vähentää hankintayksikköjen työmailla syntyviä päästöjä pitkäjänteisesti julkisten hankintojen avulla.
”Espoo aikoo olla hiilineutraali 2030. Päästövähennystoimenpiteiden vaikuttavuuden todentamiseksi meidän on saatava dataa, jotta tiedämme mikä vaikuttaa ja mitä se maksaa. Vaikuttavuuden arvioinnin ja kustannuslaskennan pohjalta pystymme priorisoimaan toimenpiteitä. Näin hiilineutraalisuustyötä johdetaan Espoossa hallitusti ja resurssien puitteissa – kohti tavoitetta”, kertoo Iina Kallio Espoon kaupunkitekniikasta.
Ensimmäisessä työpajassa pyrittiin tunnistamaan myös green dealiin sekä muihin työmaapäästöihin liittyviä datatarpeita.
”Hanke on hyvää jatkumoa Espoon puolesta valmistelemani Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen green deal -kehitystyölle. Päästölaskenta perustuu luotettavaan dataan. Tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuus täytyy todentaa ja hiilineutraalisuus sekä mahdollinen kompensointitarve tullaan lopulta arvioimaan päästölaskennan tietoihin perustuen. Suomi on loistavien startup -yritysten ja TKI-hankkeiden maa, joten tämä on meille erinomainen mahdollisuus toteuttaa edelläkävijyyttä. Kaupunkina meidän täytyy luoda kysyntää uusille ratkaisuille osana kilpailutusprosesseja ja mahdollistaa kumppanien ja muiden sidosryhmien kestävän kehityksen mukainen toiminta alueellamme”, kertoo Kallio.
Luotettava päästödata on merkittävä apu seurata työmaiden hiilijalanjälkeä.
"Tavoitteenamme on tukea päästöttömien työmaiden green dealin vauhdittamaa siirtymää. Luotettavan päästödatan avulla voidaan seurata työmaiden hiilijalanjälkiä ja todentaa päästövähennysten toteutuminen", kertoo Sitowisen ilmastoasiantuntija Elina Merta.