Ekosysteemin aamukahvit teamsin välityksellä pidettiin 22.3.2022. ESG DataHub -ekosysteemin tavoitteena on luoda dataan perustuvat automaattisen CO2-laskennan ja raportoinnin työkalut ja yhteiset tietostandardit koko rakennetun ympäristön ekosysteemille.
Aamukahvien teemana oli esitellä ja suunnitella ekosysteemin ohjausryhmätyöskentelyä sekä miettiä, miten se tulee ohjaamaan yhteensopivuutta, kasvumallia ja kansallisia CO2 datan käsittelyperiaatteita. Ohjausryhmän tärkein tavoite on synnyttää visio, mihin ollaan menossa.
”Kantava ajatus on, että teknologia ei pelkästään riitä, vaan tarvitsemme yhteistyötä eri sektoreiden välillä. Hankkeen iso visio on suomalaisen vientiteollisuuden kehittäminen”, tiivisti hankejohtaja Roope Pajasmaa Vastuu Groupista.
Vastuu Groupin toimitusjohtajan Lars Albäckin mukaan olemme ison asian äärellä. On tärkeää tuoda tiedolla johtamista ja faktapohjaista dataa yritysten tekojen tueksi.
”Kun aloimme tutkia aihetta pari vuotta sitten, huomasimme, että dataan liittyy monia eri mielipiteitä, eikä näkemykset aina kohtaa. Skaalautuvuus läpi toimialan on haasteellista. Jotta pystymme luomaan yhteiset tietostandardit, tarvitsemme kaikkien voimavaroja. Yrityskohtaisten työpajojen jälkeen on tärkeää pystyä nostamaan tärkeimmät kysymykset ja keskustella niistä ohjausryhmässä”, täsmentää Albäck.
Digitaalisuus on ollut valtavirtaa teollisuudessa jo kauan aikaa. Kuitenkin erilaisten ihmisten ja heidän roolien yhteistyö saa aikaan vasta asioita.
”Ratkaisemme ekosysteemissä yhdessä haasteita. Jos asiaa tehdään erillisissä siiloissa, emme edisty. Tärkeää olisi saada kirkastettua yhteistä visiota. Tarkoitus on löytää konkreettinen tekeminen, jotta löydämme muitakin tahoja ja projekteja, joita saamme mukaan. Tämä palvelee yhteistä isoa kuvaa”, Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser, joka toimii myös ekosysteemin ohjausryhmän puheenjohtajana.
Finreim Oy:n Petri Suutarisen mukaan Co2 datan osalta olisi tärkeää luoda datan virtauttamisen rulebook sekä luoda sellainen visio, joka puhuttelee kaikkia ekosysteemin toimijoita. Tässä täytyy huomioida myös liiketoiminnallisuus-aspekti.
Hyvään ekosysteemiin kuuluvat kytkentä liiketaloudellisiin hyötyihin, visio ja sitoutuminen yhteiseen tekemiseen. On tärkeää olla selkeät tavoitteet ja yhtymäkohta liiketoiminnan tavoitteisiin. Matkan aikana tavoite ja suunta elävät ja niitä pitää pystyä muuttamaan.
”Ekosysteemityö on kuin mikä tahansa liiketoiminnan kehityshanke. Siinä kuuluu olla avoimuutta, selkeä työnjako ja innovaatiotoiminnan työnjakomalli, jolloin eri toimijat tekevät eri asioita ja näin täydentävät toisiaan. Suuri haaste on usein ekosysteemin johtaminen, sillä sille ei välttämättä ole osoitettu tarpeeksi resursseja. Tässä hankkeessa olemme alusta asti rakentaneet rooleja ja sitä kuka vie ekosysteemiä eteenpäin”, painottaa johtaja Ilkka Lakaniemi, CKIR, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.
Keskusteluissa ja alustuksissa samat teemat toistuivat ja täydensivät toisiaan.
”Toimivassa ekosysteemissä on yhteinen visio ja tavoite. Jokaisen toimijan pitää myös peilata omaa osaamistaan koko ajan tavoitteen muuttuessa: olenko oikea toimija ja tekijä. Toinen tärkeä asia on selkeä ja ajantasainen kommunikointi sekä viestintä. Kolmas kohta tuo esiin luottamuksen. Luotetaan siihen, että kaveri hoitaa, sitoutuu ja panostaa. Neljäs kohta painottaa avoimuutta ja arvoja sekä viides kohta yhteisiä pelisääntöjä ja niihin sitoutumista”, kertoo Mika Rautiainen Funnel Oy:sta.
Lakaniemen mukaan ekosysteemimalli sopii pohjoismaisille yrityksille.
”Voimme tuoda konkretiaa ja käyttötapauksia, mitä ekosysteemi voi aidosti rakentaa ja mikä todellisuudessa toimii”, sanoo Lakaniemi.
Tuija Pakkanen Ympäristöministeriöstä kertoi aamukahvien lopuksi rakennetun ympäristön tietoon liittyvän Ryhti-hankkeen tavoitteista. Hänen mukaan laadukas tieto auttaa tekemään parempia päätöksiä sekä edistää liiketoimintaa ja palveluja.
”Yksi hankkeen toiminnallinen tavoite on luoda valtakunnallinen rakennetun ympäristön tietojärjestelmä, joka kokoaa yhteen rakennus- ja suunnitelmatiedot yhteentoimivassa muodossa – kun tiedot on määritelty, tiedon yhteentoimivuus paranee”, sanoo Pakkanen.
Kiitos kaikille aamukahvitilaisuuteen osallistuneille! Toinen samansisältöinen esittely- ja keskustelutilaisuus on 20.4.2022 ja ensimmäinen varsinainen ohjausryhmän työpaja 10.5.2022.