CO2 DataHub -hankkeen ensimmäisen työpajan case-kohteena oli Ilmarisen Aleksanterinkadun kiinteistö. Pilotissa olivat mukana Ilmarinen, KONE, Bravida Granlund, Onway ja Sitowise.
Kiinteistön ylläpitopalvelun hiilijalanjälki koostuu palveluntuottajan palvelun hiilidioksidipäästöistä, jotka muodostuvat käytetyistä materiaaleista ja tuotteista, materiaalien kuljetuksista ja huoltohenkilöiden työpisteeltä kohteeseen kulkemasta matkasta sekä koneiden ja laitteiden sähkönkulutuksesta.
Pilotti keskittyi tunnistamaan, miten kiinteistön ylläpidon ja energiankulutuksen laskentaan tarvittavaa tiedonkeruuta ja hiilijalanjäljen raportointia voitaisiin automatisoida. Ylläpitopalvelun hiilijalanjäljen laskenta edellyttää ymmärrystä ylläpitopalveluun käytetyistä tuotteista ja materiaaleista, niiden määristä sekä hiilidioksidipäästötiedoista.
Vastuu Groupin Kim Sundberg esitteli, mitä projektissa on saatu aikaan ja miltä tiedonhallinnan malli näyttää pähkinänkuoressa: mitä päästölähteitä on olemassa, mistä kategorioista KIRA-alan päästölähteet koostuvat sekä miten ne ovat toisistaan riippuvaisia.
”Ilmarisen käyttötapauksessa tarkasteltiin kahta Ilmarisen kiinteistöä, joissa palveluntarjoajina toimivat KONE, Bravida ja Helen. Tälle kiinteistönhuollon käyttötapaukselle esiteltiin prototyyppiä ja siihen liittyvää alustavaa tiedonhallintamallia. Tutkimme käyttötapauksen avulla päästödatan tämänhetkistä maturiteettia, käytettävyyttä ja lähteitä. Protossa on pyritty kuvaamaan mahdollisimman yksinkertaisesti, millaisia päästöjä kiinteistöjen osalta tulee vuosittain”, kertoo Sundberg.
Ilmarinen on asettanut tavoitteeksi, että kaikki sijoitukset ovat hiilineutraaleja vuoden 2035 loppuun mennessä.
”Tarvitsisimme kaikille yhteiset kriteerit tietosisältöön, jotta syntyisi valtakunnallinen stardardi tiedonvirtaukseen. Isommat toimijat ovat jo asiat päällä. Haluamme ymmärtää, miten voimme täydentää nykyistä kiinteistökohtaista hiilijalanjälkilaskelmaa, mm. ylläpitopalveluiden osalta, mitä laskelman tuottaminen edellyttää kiinteistön ylläpitopalveluntuottajilta ja miten palveluntuottajilta saadut luvut voidaan varmentaa”, kertoo Tomi Aimonen, Ilmarinen.
Päästöjen ymmärrys ja toimenpiteiden vaikuttavuuden mallinnus avaavat täysin uudenlaisia innovaatiomahdollisuuksia. Hiilijalanjälkitiedon keräämisen ja raportoinnin automatisoinnin alkuvaiheessa yritykset voivat saada hyötyä erottautumalla kilpailijoista suunnannäyttäjinä. Lisäksi suorien ja epäsuorien päästöjen raportointi ja päästöjä vähentävien toimenpiteiden tunnistaminen auttavat yrityksiä pienentämään hiilijalanjälkeään.
”Kiinteistöhuollossa on valtavasti mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen ja tehokkaaseen toimintaan”, sanoo Anna Tiri, KONE.
Toteutetun työpajakokonaisuuden johtopäätöksenä voidaan todeta, että Ilmarisella on edessään kehityspolku, jonka alkupäässä riittää, että tieto saadaan kohdekohtaisesti esimerkiksi taulukkolaskentaohjelmalla tuotettuna. Seuraavassa vaiheessa tämä tieto on siirrettävä suoraan haluttuun käyttöliittymään kuten jo käytössä olevaan huoltokirjaan. Tieto saadaan liikkumaan digitaalisen alustan avulla. Kiinteistön ylläpitopalveluiden tuottajat haluavat tukea tätä kehitystä tarjoamalla tarvittavaa dataa päästölaskentaa varten ja kehittämällä datan luotettavuutta.
Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Vastuu Groupin veturoima CO2 DataHub -hankkeen tarkoitus on tukea tätä tavoitetta kehittämällä menetelmiä yritysten ja kaupunkien toimitusketjujen hiilidioksidipäästöjen mittaamiseen, arviointiin ja datalla johtamiseen. Hankkeen keskeinen tavoite on automatisoida hiilipäästölaskennasta tehtyä dataa yhteisesti sovittujen käytäntöjen mukaan.
“Päästölaskentaan ja -raportointiin on globaali tarve, ja se ulottuu kaikkiin yrityksiin. Luotettavaa laskentaa tarvitaan, jotta yritykset voivat suunnata vihreän siirtymän ohjaustoimensa oikeisiin kohtiin, ei vain omissa toiminnoissaan, vaan palvelunsa koko elinkaaren osalta", sanoo hankejohtaja Roope Pajasmaa Vastuu Groupilta.