CO2 - ESG DataHub -hankkeen kuulumiset

Case: Porvoon kaupunki – Kulloon infraurakan hiilijalanjäljen ja -kädenjäljen jälkilaskenta

Kirjoittanut Jenni Valtari | 3.5.2023

Porvoon kaupungin pilotin käyttötapauskohteeksi valikoitui Kulloon yritysalueen infraurakan toteutunut hiilijalanjälki ja -kädenjälki.

Pilotissa tutkittiin, miten tiedonsiirtoprosessia Porvoon kaupungin käyttämästä projektipankista (SokoPro) Sitowisen Louhi -järjestelmään voidaan automatisoida ja kuinka jo suunnitteluvaiheessa saadaan selvitettyä ne datatarpeet, jotka vaaditaan tarkan ja kattavan CO2-laskennan tekemiseksi.

Työmaan polttoaineenseurannan osalta kartoitettiin raportoinnin tarkentamista, jotta työmaan polttoaineen käytön koko elinkaaren aikaisten päästöjen laskennasta saataisiin sujuvampaa ja tarkempaa.

Pilotin käynnistämiseksi kartoitettiin pilottikohteesta saatavilla olevaa ja prototyypissä hyödynnettävissä olevaa dataa ja datatarpeita. Pilotissa oli saatavilla tietoa ja dataa kuljetusten ja työkoneiden polttoaineen kulutuksesta ja kuljetuista kilometreistä, lista työkoneiden ID-tiedoista, maaperän pohjatutkimustiedot sekä päästöihin liittyvät standardit ja ohjeistukset.

Pilotissa olivat mukana Vastuu Group, Platfrom of Trust, Sitowise Oy, Onway Oy, Porvoon kaupunki ja Louhintahiekka Oy.

Edelläkävijänä kiertotalouden kehittämisessä

Pilottikohde Kulloon yritysalue on kehittynyt Kilpilahden teollisuusalueen kylkeen 1970-luvulta lähtien.

Porvoon kaupunki on tehnyt pitkäjänteisesti työtä kiertotalouden edistämiseksi maa- ja pohjarakentamisessa eikä Kulloon pienteollisuusalueen maarakentaminen ollut tästä poikkeus. Kulloon osalta kaupunki halusi kuitenkin pilotoida jotain uutta, jolla on kiertotalouden lisäksi merkittäviä vaikutuksia myös rakentamisen päästöihin ja kustannuksiin. Kaupunkistrategian ja  Circwaste-hankkeen (Circwaste) lisäksi taustalla vaikuttaa myös valtakunnalliset tavoitteet, kuten Valtakunnallinen jätesuunnitelma, jonka tavoitteiden mukaan rakentamisen jätteiden (ml. maa-ainekset) hyötykäyttöaste tulisi nostaa 70 %:iin.

Rakentamisen päästöihin ja kustannusten vähentämiseen on pystytty vaikuttamaan massojenhallinnalla. Rakentamisen vuoksi kaivettavia ja louhittavia maa- ja kiviaineksia on käsitelty ja hyödynnetty alueen sisällä, ja tällä tavoin on säästetty luonnonvaroja sekä pienennetty raskaan liikenteen määrää alueelle ja sieltä pois.   Toiminnan vaikutukset muodostivat hiilikädenjäljen, jonka vaikutukset päästöihin oli n. 1,4milj. kg CO2e.

Tuloksena yhtenäinen tiedonkeruumalli ja laskentaohje

Pilottikohteen urakoitsija on kirjannut työkoneiden ja kuljetusten polttoaineen kulutuksen sekä kuljettuihin matkoihin liittyvät tiedot SokoPro-projektipankkiin. Käyttötapauksessa pilotoitiin prototyypillä tiedonsiirron automatisointia projektipankista Sitowisen Louhi-järjestelmään. Prototyypissä liikutettiin käytettävissä olevaa dataa sekä laskettiin ja visualisoitiin kuljetusten ja työkoneiden aiheuttama hiilijalanjälki konkreettisen infrarakennushankkeen osalta.

Pilotin tuloksena saatiin tärkeää tietoa urakoitsijan mahdollisuuksista raportoida hiilijalanjälkilaskennassa vaadittavaa dataa, jonka avulla jo pilotin aikana hahmoteltiin ensimmäinen versio datankeruuohjeesta. Jatkokehityksen kannalta urakoitsijoiden mukaan ottaminen tiedon keruun kehittämiseen olisi olennaista. Tällä tavoin pystytään kartoittamaan ja toteuttamaan kustannustehokkaita toimia uusissa infraurakoissa.

"Urakoitsijaohjeistukselle on suuri tarve. Oleellista on urakoiden raportointikriteerien asettaminen, jotta voidaan kartoittaa ja toteuttaa kustannustehokkaita toimia uusissa (infrarakennus) hankkeissa", sanoo Sitowise Oy:n Elina Nieminen.

Syntynyt hiilikädenjälki eli päästöhyöty esitettiin skenaariolaskennan avulla. Lisäksi voitiin eritellä eri ratkaisujen vaikutukset suhteessa kokonaisuuteen.

Prototyypissä toteutetun hiilijalanjälki- ja -kädenjälkilaskennan tulokset visualisoitiin Sitowisen Louhi-palvelun Power BI -ympäristöön, joka simuloi asiakkaan käyttöliittymää. Power BI -näkymässä on mahdollista tarkastella muun muassa päästömääriä erikseen työkoneiden ja kuljetusten osalta, päivittäistä polttoaineenkulutusta, hiilikädenjälkeä sekä infraurakan kokonaispäästöjen jakautumista eri osa-alueisiin. Mahdollisessa jatkokehityksessä päästösäästöjen lisäksi toivottaisiin seurantaa myös mahdollisista kustannussäästöistä.

 

Vastuu Groupin veturoima CO2 DataHub -kokonaisuus mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen paremmalla datalla. ESG DataHub -ekosysteemi luo dataan perustuvat automaattisen CO2-laskennan ja raportoinnin työkalut ja yhteiset tietostandardit koko rakennetun ympäristön ekosysteemille. Ekosysteemin tavoitteena suomalaisen osaamisen skaalaaminen kansainväliseksi. Projektin päärahoittaja on Business Finland ja projekti on osa NextGenerationEU -kokonaisuutta.