Case Saint-Gobain: EPD-tiedon hyödynnettävyyden parantaminen

EPD-selosteessa (Environmental Product Declaration) löytyy tuotteen valmistukseen, käyttöön ja elinkaaren loppuun liittyvät ympäristötiedot. ’EPD-tiedon käytön edistäminen’ -pilotissa tarkasteltiin EPD-tiedon hyödynnettävyyden parantamista erityisesti Saint-Gobainin ja Uponorin kannalta.

Pilottiin osallistuivat Vastuu Groupin lisäksi VTT, Saint-Gobain Finland Oy, Uponor Oy, Granlund Oy, Rakennustieto Oy ja Sähköteknisen kaupan liitto ry (STK).

Työpajoja pidettiin kolme, ja ne ajoittuivat kesälle ja syksylle 2022. Työpajoissa pyrittiin luomaan tiedolla johtamisen luotettavia käytäntöjä, joilla voidaan todennetusti pienentää yrityksen ja sen yhteistyöverkostojen hiilijalanjälkeä.

Haasteena yhteensopimattomat tietojärjestelmät ja -rakenteet

Automaattinen tiedonkulku edellyttää päästötietojen yhdistämistä rakentamisen arvoketjussa tarvittavaan muuhun tuotetietoon. Tällä hetkellä suurin haaste alalla on yhteensopimattomat tietorakenteet ja -järjestelmät, jotka hidastavat rakentamiseen ja ympäristötietoon liittyvän tiedon koneluettavuutta.

EPD-tiedon matka rakennuksen laskentaan asti sisältää paljon manuaalista tiedonhakua, siirtoa ja päivittämistä. Nekin tiedot, jotka haetaan jonkin rajapinnan kautta, on jonkun tarkistettava, ennen kuin ne voidaan ottaa käyttöön. Vaikka tietoja haetaan myös automaattisesti, tiedon käsittelyyn kaivataan mallia, jonka avulla kerätyn tiedon soveltuvuutta rakennuksen laskentaan voidaan paremmin arvioida. Tuotteiden ja materiaalien ympäristöselosteet (EPD:t) ovat usein PDF-muodossa yritysten omilla verkkosivuilla.

Vaikka EPD-ympäristöselosteet ovat Euroopassa yleisesti standardisoituja, niiden käyttöön liittyy edelleen haasteita, jotka vaativat tällä hetkellä asiantuntijan osaamista ja estävät EPD-tiedon digitaalista käyttöä.

Pilotissa tunnistettiin vähintään seitsemän kohtaa, jotka on otettava huomioon etsittäessä ja käytettäessä EPD-tietoa. Näitä ovat:

• käytetyn tuotteen tunnistaminen ja siihen liittyvän EPD:n löytäminen
• oikean EPD:n version löytäminen
• tunnistaa onko kyseessä valmis tuote, puolivalmiste vai raaka-aine
• maantieteellinen osuvuus
• EPD:n spesifisyys tai geneerisyys
• käytetty EPD-standardi
• yksikkömuunnokset

Ratkaisuehdotuksia EPD-tiedon hyödyntämiseen

’EPD-tiedon käytön edistäminen’ -pilotissa tuli esiin lukuisia parannusehdotuksia sekä kehitysideoita EPD-tiedon hyödynnettävyyden parantamiseen.

Yksiselitteinen tuotetunniste yhdistää tuotteen sille tehtyyn EPD:hen. Uusien pakkauskokojen aiheuttamat uudet GTIN-koodit olisi saatava mukaan jo julkaistuun EPD:hen tai vaihtoehtoisesti tuotteiden tietoihin saatava viittaus olemassa olevaan EPD:hen. Pilotissa todettiin, että koodien päivittäminen on valmistajan vastuulla ja yhdeksi ratkaisuksi tunnistettiin EPD:hen liitettävä UUID-koodi, joka pysyy samana EPD:n siirtyessä eri julkaisujärjestelmään.

Epätarkkuutta rakennusten päästölaskentaan syntyy, jos käytetään tuotteen EPD:n sijaan raaka-aineen tai puolivalmisteen EPD:tä. Pilotissa suositellaan keräämään lista usein käytetyistä ja tuotteen valmiuden osalta epävarmoista tuotteista, jonka pohjalta luokittelua voidaan kehittää.

Maiden kuljetus- ja valmistusprosessin päästöissä on usein eroja. Valmistusmaa löytyy useimmista digitaalisissa muodoissa olevista EPD:istä. Välillä kuitenkaan tuotteelle ei löydy juuri oikeasta valmistusmaasta olevaa EPD:tä tai EPD ei ole digitaalinen. Tilannetta helpottaisi esimerkiksi taulukko, jossa kuvattaisiin maiden keskinäisiä suhteita energian päästöihin liittyen.

Pilotissa suositellaan selkeämpää määrittelyä sekä valmistajien, tehtaiden että tuotteiden lukumäärän kuvaamiseen, sillä EPD:ille löytyy useita määritelmiä geneerisyydelle ja spesifisyydelle.

Yhtenä suosituksena pilotin perusteella esitetään yksikkömuunnosvaatimusmäärittelyn toteutusta. Määrittelyyn olisi sisällytettävä käsitemäärittely ja suositus käytettävästä "yksikköontologiasta", joita on olemassa useita. Yksiköt eivät saa olla merkkijonoja vaan ne pitää tunnistaa UUID-koodilla tai URI:lla.

”Pilotin suurin oivallus oli se, miten vähän ympäristöselosteiden hyödynnettävyyttä on oikeasti mietitty käyttäjien näkökulmasta. Puhumattakaan siitä, miten haastavaa eri alustoille tallennettujen koneluettavien ympäristöselosteiden saavutettavuus on.  Meille on yhä tärkeää päästä mukaan läpinäkyvälle alustalle, missä virtaa niin tuote-, päästö- kuin määrätietokin siten, että se oikeasti saadaan käyttöön – ilman manuaalista työtä tai exceleitä. Työ jatkuu“, kertoo Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö ja ESG-ekosysteemin ohjausryhmän puheenjohtaja Anne Kaiser.

Lue lisää raportin tiivistelmästä.

Vastuu Groupin veturoima CO2 DataHub -kokonaisuus mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen paremmalla datalla. ESG DataHub -ekosysteemi luo dataan perustuvat automaattisen CO2-laskennan ja raportoinnin työkalut ja yhteiset tietostandardit koko rakennetun ympäristön ekosysteemille. Ekosysteemin tavoitteena suomalaisen osaamisen skaalaaminen kansainväliseksi. Projektin päärahoittaja on Business Finland ja projekti on osa NextGenerationEU -kokonaisuutta.