Case: Lohjan kaupunki – vesihuollon käyttöpaikkakohtainen energiankulutuksen päästöseuranta

Lohjan kaupungin vesihuollon pilotissa tutkimuskohteena oli kaupungin vesihuollon käyttöpaikkakohtainen energian- ja vedenkulutuksen seuranta ja kulutussähkön hiilijalanjäljen laskenta.  

Pilotissa tutkittiin, miten vesihuollon käyttöpaikkojen sähkönkulutus- ja vesivirtaamamäärätieto saataisiin automatisoidusti yhdistettyä tuntikohtaiseksi seurantatiedoksi energiankulutuksesta ja sen hiilijalanjäljestä.  Pilottiin osallistuivat Vastuu Group, Sitowise Oy, Platform of Trust, Lohjan kaupunki, Lohjan vesilaitos, Lining Oy ja Caruna Oy. Pilotissa oli kaksi työpajaa sekä datatuotteen esittelytilaisuus. Työpajat ajoittuivat syksylle 2022 ja keväälle 2023.  

Pilotissa oli saatavilla dataa vesihuollon käyttöpaikkojen sähkönkulutuksesta Caruna Oy:n Caruna+-järjestelmästä.  Vesien määrätiedot saatiin pumppaamokohtaisesti Lining Oy:n jäteveden Aquarex-järjestelmästä ja puhtaan veden valvomo-ohjelmasta.  Sähköntuotannon keskimääräinen päästökerroin oli saatavilla Vaasan Energia Oy:lta, joka on kaupungin ostosähkön toimittaja.   

Pilotissa puuttui sähkönkulutuksen ja veden määrätiedon yhdistävä käyttöliittymä, jonka kautta voitaisiin seurata käyttöpaikkakohtaista, veden virtaamaan suhteutettua energiankulutusta.  Lisäksi energiankulutuspiikkien ja vikatilanteiden paikantamiseen soveltuvaa seurantatietoa ei ollut. 

Tavoitteena kustannustehokkaammat energiansäästötoimet 

Lohjan kaupungin vesihuollosta eli veden hankinnasta, talousveden ja jäteveden johtamisesta sekä jätevesien puhdistamisesta vastaa Lohjan kaupungin vesi- ja viemärilaitos. Tavoitteena oli löytää vesihuoltoon entistä kustannustehokkaampia energiansäästötoimia. Toisena keskeisenä tavoitteena on parempi veden käytön ilmastovaikutuksista tiedottaminen kuntalaisille jalostettuun mittausdataan pohjautuen. 

Vaikka ensisijaisesti tarkasteltiin puhdistusprosesseja ja jakelua (pumppaamot), toiveena oli löytää kokonaisuus, jossa huomioitaisiin myös infran rakentaminen. Päähuomio keskittyi kuitenkin käyttövaiheen energiankulutukseen.  

Haasteena nykytilanteessa on ollut mittaustiedon kokoaminen. Sitä ei koeta aina luotettavaksi tai se voi olla epäsopivassa muodossa. Kulutuspisteitä on lisäksi paljon, eikä tietoja ole helppo tarkastella rinnakkain, sillä ne sijaitsevat eri järjestelmissä. Vesihuollon suunnittelijat ja päälliköt tarvitsevat tietoa laitoksien energiankulutuksesta, jotta he saavat suunniteltua saneeraustoimenpiteitä ja laitehankintoja oikeisiin kohteisiin.  

Prototyypin toteutus 

Automatisointia pilotoitiin prototyypillä, jossa visualisoidaan tuntikohtaisesti vesihuollon eri käyttöpaikkojen sähkönkulutusta suhteutettuna käyttöpaikan kautta pumpattavaan vesimäärään.  

Seurannassa Carunalta saatu sähkön tuntikulutus yhdistetään Lining Oy:n valvomo-järjestelmästä saatavaan tuntikohtaiseen vesivirtaamadataan käyttöpaikoittain.  

Visualisoitu data mahdollistaa eri käyttöpaikkojen energiankulutuksen keskinäisen vertailun, ajassa tapahtuvan muutoksen seurannan ja energiankulutuksen hiilijalanjäljen laskennan. Aikatarkastelua voidaan tehdä sekä päivä- että tuntitasolla. 

Prototyypissä toteutetun energiankulutus- ja hiilijalanjälkilaskennan tulokset visualisoitiin Sitowisen Louhi-palvelun Power BI -ympäristöön, joka simuloi asiakkaan käyttöliittymää. Laskennan läpinäkyvyyden takaamiseksi prototyypissä on esitetty myös laskennassa käytettyjen tietojen lähteet. 

Vastuu Groupin veturoima CO2 DataHub -kokonaisuus mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen paremmalla datalla. ESG DataHub -ekosysteemi luo dataan perustuvat automaattisen CO2-laskennan ja raportoinnin työkalut ja yhteiset tietostandardit koko rakennetun ympäristön ekosysteemille. Ekosysteemin tavoitteena suomalaisen osaamisen skaalaaminen kansainväliseksi. Projektin päärahoittaja on Business Finland ja projekti on osa NextGenerationEU -kokonaisuutta.