Case Senaatti-kiinteistöt: ”Ympäristö- ja energia-asiat ovat tulleet kiinteäksi osaksi vuokrausliiketoimintaa ja asiakkaille tarjottavia palveluita”

’Kiinteistön energiankulutuksen hiilijalanjälki’ -pilotissa tarkasteltiin, miten pilotissa mukana olevat kiinteistönomistajat tällä hetkellä hallinnoivat kiinteistöjensä energiankulutustietoja ja minkälaista energiankulutuspäästötietoa on saatavilla ja missä muodossa. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin pilotissa mukana olevien energiayhtiöiden valmiutta tuottaa sähkön ja kaukolämmön päästökertoimia kuukausitasolla.

Pilotissa tehtävä tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin asiantuntijatyöpajoista ja haastatteluista syntyvää tietoa. Yrityksen hiilineutraalisuustavoitteille on useita ohjeistuksia ja standardeja. Pilotissa tarkasteltiin kansainvälisesti käytetyimmän ohjeistuksen GHG-protokollan avulla sähkön ja kaukolämmön päästöjä. Tällöin mukaan laskettiin niin suorat kuin epäsuorat päästöt, eli scope 1, 2 ja 3.

Pilottiin osallistuivat Vastuu Groupin lisäksi VTT, Senaatti-kiinteistöt, Helen, Oulun Energia, Ilmarinen, Antilooppi, Newsec, Granlund, Sitowise ja Paikallisvoima. Työpajoja pidettiin kolme, ja ne ajoittuivat keväälle ja kesälle 2022.

Hiilineutraalisuus Senaatin tavoitteena

Senaatti-kiinteistöt ovat tehneet pitkäjänteisesti työtä valtion kiinteistöjen päästöjen vähentämiseksi. Päästölaskenta on kuitenkin manuaalista ja vie paljon aikaa.

Yleisesti ottaen yritysvuokralaiset kaipaavat yhä enemmän tietoa päästöistä. Kiinteistönomistajat toivovat, että kiinteistönpidon sopimussuhteisiin liittyviä päästöjen tiedonsaanti- ja raportointivelvollisuuksia sekä periaatteita täsmennettäisiin.

Senaatti-konsernin vuoden 2021 yhteiskuntavastuuraportin mukaisesti Senaatti tavoittelee hiilineutraalisuutta valtion omistamien kiinteistöjen osalta vuoteen 2035 mennessä.

Senaatti-kiinteistöt toivoo, että tulevaisuudessa energian päästötietoja voitaisiin hakea mahdollisimman automaattisesti yhdestä paikasta.

Toiveena raportoinnin yhdenmukaistaminen

Pilotissa kävi ilmi, että kiinteistönomistajat toivovat, että niin sähkön kuin kaukolämmön energiantuottajat voisivat toimittaa heille laskutusjakson mukaisen päästökertoimen sekä saavansa tietoa myös ostetun sähkön ja kaukolämmön epäsuorista päästöistä, kuten aurinkovoimalan rakentamisen ja ylläpidon päästöt.

Kuukausitasoinen päästöraportointi voisi auttaa hahmottamaan muita kiinteistön käytön ja ylläpidon optimointivaihtoehtoja, kuten minkälaisia energiajärjestelmäsäätöjä kannattaa tehdä kesä- ja talviaikoina. Jos päästölaskenta tehtäisiin samalla tavalla joka paikassa, energiankulutusta voisi helpommin myös verrata vastaaviin kiinteistöihin. Tiedon olisi oltava ymmärrettävää ja yhdenmukaista, jotta sillä osattaisiin ohjata päätöksentekoa.

”Olemme uuden edessä. Ympäristö- ja energia-asiat tulevat ja ovat jo osin tulleet kiinteäksi osaksi vuokrausliiketoimintaa ja asiakkaille tarjottavia palveluita. Jotta pystymme tuottamaan esim. toimitilojen päästötiedot asiakkaillemme tarvitsemme itse luotettavaa, digitaalisessa muodossa olevaa päästötietoa. Senaatin kannalta parasta hankkeessa on ollut avoin yhteistyö alan eri toimijoiden kanssa ja havainto ettemme ole yksin näitä asioita pohtimassa ja kehittämässä”, kertoo Senaatti-kiinteistöjen operatiivinen johtaja Juha Lemström.

Kiinteistönomistajat toivovat analytiikkapalvelua, joka hälyttäisi, jos kiinteistön energiankulutuksessa näkyy poikkeamia. Lisäksi kiinteistönomistajat pohtivat, että tulevaisuudessa sähkön kuukausitasoinen päästöraportointi voisi mahdollistaa energiatoimittajan vaihtamisen, jos sen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt nousisivat yllättäen.

Lue lisää hankeraportin tiivistelmästä

Vastuu Groupin veturoima CO2 DataHub -kokonaisuus mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen paremmalla datalla. ESG DataHub -ekosysteemi luo dataan perustuvat automaattisen CO2-laskennan ja raportoinnin työkalut ja yhteiset tietostandardit koko rakennetun ympäristön ekosysteemille. Ekosysteemin tavoitteena suomalaisen osaamisen skaalaaminen kansainväliseksi. Projektin päärahoittaja on Business Finland ja projekti on osa NextGenerationEU -kokonaisuutta.