« takaisin

Case HUS Kiinteistöt: Rakennushankkeen materiaalien hiilijalanjäljen automatisointi

HUS’Rakennushankkeen materiaalien hiilijalanjäljen automatisointi’ -pilotti keskittyi tunnistamaan, miten rakennustyömaan materiaalien päästötietoja hallitaan ja miten niitä kannattaisi hallita tulevaisuudessa.

Pilottikohteena oli HUS Kiinteistöjen Tammisairaalan (tuleva silmäsairaala) sisävaiheen materiaalit. Pilottiin osallistuivat Vastuu Groupin lisäksi VTT, HUS Kiinteistöt, YIT, Saint-Gobain, Granlund, Sähköteknisen kaupan liitto (STK), CarinaFour ja Aalto-yliopisto.

Pilotissa tehtävä tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa hyödynnettiin asiantuntijatyöpajoista ja haastatteluista syntyvää tietoa. Lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin ESG-ekosysteemin ryhmätyöskentelyn tuloksia. Työpajoja pidettiin kolme, ja ne ajoittuivat keväälle ja kesälle 2022.

Tavoitteena rakentamisen hiilijalanjäljen vähentäminen

HUSin ilmastotiekartan mukaisesti organisaation tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä sekä vähentää hankintojen ja rakentamisen hiilijalanjälkeä valitsemalla vähähiilisiä suunnitteluratkaisuja, materiaaleja ja työmaatoimintoja. HUS on jo useamman vuoden tehnyt ilmastotoimia, joilla on vähennetty mm. ostoenergian ja oman energiantuotannon päästöjä. Lisäksi HUS on aloittanut kehittämistyön, jolla pyritään vähähiiliseen rakentamiseen.

HUS Kiinteistöille on tärkeää, että vertailu voidaan tehdä luotettavaan dataan perustuen ja että organisaation käyttämät suunnittelijat voivat vertailla tuotteita suunnitteluvaiheessa valitakseen vähähiilisiä rakenneratkaisuja ja materiaaleja. Jos tuotteiden hiilijalanjäljen sekä teknisten ja toiminnallisten ominaisuuksien vertailu onnistuisi kätevästi, voitaisiin helpommin asettaa esimerkiksi hiilijalanjälkitavoitteita tuotteille.

Tällä hetkellä ympäristötiedon hallinnan nykytila ei tue rakennuksen käyttäjää tai omistajaa luomaan näkemystä rakennuksen ympäristöystävällisyydestä. Myös materiaalien hiilijalanjäljen hallinta rakennushankkeissa vaatii kehittämistä monilta osin. Haasteena on, että kaikille tuotteille ei vielä löydy hiilijalanjälkitietoja. Materiaalien ja tuotteiden hiilijalanjälkitiedon pitäisi liikkua rakenteellisessa muodossa tuotevalmistajalta rakennuksen omistajalle ja/tai käyttäjälle asti.

Ratkaisuehdotus hiilijalanjälkitietojen välittämiseen

Pilotissa tarkastelussa olivat rakennustekninen kanavaeriste ja sähkökaapeli, jotta saatiin ymmärrystä tiedonkulun nykyisistä haasteista ja kehitysehdotuksista. Pilotin aikana ideoitiin ratkaisuehdotus, jonka teknistä osuutta viedään eteenpäin rinnakkaisessa Vastuu Groupin ja YIT:n yhteisessä Flow-kehityshankkeessa. Ratkaisua varten tutkitaan mahdollisuuksia automatisoida päästötiedon liittäminen CarinaFourin CALS -sovelluksessa oleviin materiaalitietoihin.

Yhdeksi kehityssuunnaksi ehdotettiin, että tuotevalmistajat tarjoaisivat mahdollisuuksien mukaan erilaisille tuotekokonaisuuksille hiilijalanjälkitiedon, kuten rakennetyypeille tai talotekniikkajärjestelmille. Tällöin voitaisiin helpommin tehdä hiilijalanjälkianalyysejä ja -vertailuja rakennuksen suunnitteluvaiheessa.

Vastuu Group tuotti pilotissa teknisen ratkaisuehdotuksen, jolla Tammisairaalahankkeen sisävaiheen materiaalien hiilijalanjälkitiedot voitaisiin välittää HUS Kiinteistöjen toivomaan järjestelmään. Ratkaisuehdotuksessa CarinaFourin CALS-järjestelmästä toimitetaan tuotetiedot Platform of Trustiin. Tämän jälkeen Platform of Trust hakee tuotteiden päästötiedot EPD-tietokannoista ja tekee tarvittavan yksikkömuunnoksen päästötiedoille. Lopuksi päästötiedot toimitetaan CALSiin, jossa päästötiedot yhdistetään tuotteisiin ja tehdään päästölaskenta.

Lue lisää raportin tiivistelmästä.

 

Vastuu Groupin veturoima CO2 DataHub -kokonaisuus mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen paremmalla datalla. ESG DataHub -ekosysteemi luo dataan perustuvat automaattisen CO2-laskennan ja raportoinnin työkalut ja yhteiset tietostandardit koko rakennetun ympäristön ekosysteemille. Ekosysteemin tavoitteena suomalaisen osaamisen skaalaaminen kansainväliseksi. Projektin päärahoittaja on Business Finland ja projekti on osa NextGenerationEU -kokonaisuutta.