Toimivassa ekosysteemissä on yhteinen tavoite ja visio

Usein sanotaan, että tarve ja tavoite määrittävät liiketoiminnallisen ekosysteemin tekijät.  ESG DataHub -ekosysteemi luo dataan perustuvat automaattisen CO2-laskennan ja raportoinnin työkalut ja yhteiset tietostandardit koko rakennetun ympäristön ekosysteemille.

”CO2-projekti pohjautuu toimijoiden todellisille tarpeille, rakentaa uusia toimintamalleja haasteiden ratkaisemiseksi ja johtaa lopulta automatisointiin. Lopputuloksen pitäisi vapauttaa resursseja muuhun merkittävään toimintaan ja harmonisoida nyt fragmentoitunutta toimintakenttää. Harmonisointi tuottaa sitten lyhyen ja pidemmän aikavälin hyötyjä eri toimijoille”, kertoo johtaja Ilkka Lakaniemi, CKIR, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu.  

Lisääntyvä ymmärrys toimitusketjuista

CO2 Data -projekti tuottaa siihen osallistuville organisaatioille lisääntyvää ymmärrystä toimitusketjunsa hiilijalanjäljen määrittämisestä ja CO2 -datan hallinnasta sekä auttaa tunnistamaan toimitusketjussa kohtia, joissa ympäristövaikutuksia voi pienentää taloudellisimmin. 

”Saint-Gobainille on tärkeää päästä mukaan läpinäkyvälle alustalle, missä virtaa niin tuote-, päästö- ja määrätieto siten, että se oikeasti saadaan rakennetun ympäristön toimijoiden käyttöön. Odotamme, että opimme itsekin paljon ympäristödatan siirtämisestä niin omiin järjestelmiimme kuin eri sidosryhmien välillä, muun tuotetiedon rikastamisesta olennaisella ympäristödatalla ja tämän datan virtauttamisesta hyötykäyttöön parhaiten vakioidussa muodossa.  Luonnollisesti odotamme oppivamme paljon myös toiminnasta osana ekosysteemiä”, kertoo Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser, joka toimii myös ekosysteemin ohjausryhmän puheenjohtajana.  

Millainen on toimiva ekosysteemi?

Yhteiskehittämisessä on mukana monialaiset sidosryhmät esimerkiksi kiinteistö-, rakennus-, energia-, logistiikka- ja jätehuoltoaloilta sekä rakennusmateriaaliteollisuudesta. Ekosysteemin työpajoihin osallistuu alkuvaiheessa noin 20 yritystä ja organisaatiota eri toimialoilta. Kokonaisuutta tukee monialainen ekosysteemin ohjausryhmä, joka edesauttaa ekosysteemin vision syntymistä, ohjaa kasvumallia ja kansallisia CO2 datan käsittelyperiaatteita.

”Ihanne ekosysteemi tukee toimijoiden omia tavoitteita ja on alusta asti sidottu toimijoiden omaan strategiaan. CO2-projekti luo ekosysteemille tarvittavia toimintatapoja ja vaikuttaa ekosysteemin rakentumiseen siten, että sen toimintamalli mahdollistaa uusien projektien monistettavuuden ja skaalauksen”, sanoo Lakaniemi.

Ekosysteemin palapelissä palasia on paljon. Jotta palaset nivoutuisivat yhteen, se tarvitsee halun kehittyä yhdessä. Hyvään ekosysteemiin kuuluvat kytkentä liiketaloudellisiin hyötyihin, visio ja sitoutuminen yhteiseen tekemiseen. Matkan aikana tavoite ja suunta elävät ja niitä pitää pystyä muuttamaan. 

”Ihanne ekosysteemi koostuu erilaisista toimijoista, jotka ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteiseen ja omaan tekemiseen osana kokonaisuutta. Ekosysteemiä tulee johtaa selkein pelisäännön, avoin kommunikaatio kaiken perustana.  Early flagging, fail fast, ketteryys – periaatteet.  Ekosysteemissä jokaisen toimijan täytyy myös tuoda lisäarvoa yhteistyöhön, jotta saadaan aikaan lopputulos, josta kaikki hyötyvät”, selventää Kaiser.

Tulevaisuuden kasvu ja kehitys

Tänä päivänä kasvu syntyy pitkälle erikoistuneista korkean lisäarvon tuotteista, joiden tuottamisessa tarvitaan saumattomasti yhteen nivottuja tuotantoprosesseja sekä monenlaista osaamista.

”Ekosysteemi antaa siinä mukana oleville toimijoille mahdollisuuden jakaa kustannuksia ja fokusoida resursseja toimijan oman tulevan kasvun strategian mukaisesti. Se voi myös tuottaa positiivisia yllätyksiä kasvumahdollisuuksille, joita yksittäinen toimija ei välttämättä ole itse suunnitellut tai tunnistanut. Hyvin toteutettuna ekosysteemin laaja toimijajoukko rikastaa tulevan kasvun strategiaa”, sanoo Lakaniemi.

Digitaalisuus on ollut valtavirtaa teollisuudessa jo kauan aikaa. Kuitenkin erilaisten ihmisten ja heidän roolien yhteistyö saa aikaan vasta asioita. On tärkeää ymmärtää, mitkä ovat ekosysteemin eri toimijoiden vaikutukset toisiinsa ja yhteistyön merkitys.

”Tulevaisuuden kasvu perustuu tietoon, digitaalisuuteen ja uudenlaiseen yhteistyöhön. Tiedon tarve, digitaalisten alustojen ja niiden rajapintojen määrä kasvaa. Rajapintoja tarvitaan tehokkaaseen tiedon välittämiseen, jotta suuria tietomassoja voidaan siirtää tehokkaasti ja automaattisesti. Perinteiset johtamismallit tukevat helposti siiloutumista ja erilliskehittämistä yhteiskehittämisen sijasta. Yhteiskehittäminen edellyttää toimijoiden törmäyttämistä, avoimuutta, yhteistyötä ja kykyä kääntää haasteet sekä ristiriidat oppimisen kautta uusiksi ei pelkästään yhtä toimijaa hyödyttäviksi ratkaisuiksi. Yhteiskehittäminen hiilineutraalin rakennetun ympäristön ja sitä tukevan kiertotalouden saavuttamiseksi haastaa yritysten ja organisaatioiden perinteisiä johtamis- ja toimintamalleja kohti jatkuvasti muuttuvia ekosysteemejä”, päättää Kaiser.