Päästövähennystyössä tarvitaan digitalisointia: CO2 DataHub -hankkeen antia ja ratkaisuehdotuksia hiilidioksidipäästöjen hallintaan

Viimeisen puolen vuoden aikana CO2 DataHub -hankkeessa pääpaino on ollut pilottiasiakaskohtaisten tutkimus- ja kehitystyöpajasarjojen läpiviennissä.

Näiden teemat ovat muodostuneet todellisten ja asiakastarpeisiin perustuvien käyttötapausten ympärille. Teemoina ovat olleet mm. kiinteistön ylläpidon hiilijalanjälki, rakennustyömaan materiaalivirta, kiinteistöjen ja vuokrahuoneistojen energiankäytön hiilijalanjälki, EPD-tietojen ja prosessin parantaminen, vuokralaismuutostyön hiilijalanjälki, talonrakennushankkeiden varmentava päästölaskenta, purkutyön hiilijalanjälki, rakentamisen työmaapäästöjen seuranta – Green Deal työmaa, infrahankkeiden päästölaskennan automatisointi ja kehittäminen ja vesihuollon ja ruokapalveluiden hankinnan hiilijalanjälki.  

”Kaikki pilottisopimusasiakkaat eivät ole katsoneet tarpeelliseksi käynnistää omaa yrityskohtaista käyttötapaustutkimusta, vaan osapuolet ovat päätyneet yhdistämään tutkimus- ja kehitystyövoimat yhteisen koko toimitusketjua ja kaikkia osapuolia yhdistävän käyttötapauksen ympärille. Tällaisia ovat mm. Ilmarisen ja KONEen yhteinen käyttötapaus kiinteistön ylläpidon scope 3 -päästölähteiden kartoittamiseksi sekä Saint-Gobainin ja Uponorin yhteinen käyttötapaus materiaalien emissiotietojen käytettävyyden parantamiseen liittyen”, kertoo hankejohtaja Roope Pajasmaa Vastuu Groupilta.  

Pajasmaan mukaan toimijat ovat jo lähtökohtaisesti valinneet ekosysteemisen lähestymistavan, jossa yhdessä tekemisellä, tutkimus- ja kehitystyöresurssien yhdistämisellä ja tiedon sekä kokemusten avoimella jakamisella nähdään olevan arvoa.  

”Käyttötapauskohtaisessa työskentelyssä on tutkittu projektisuunnitelman mukaisesti datan harmonisoinnin ja automatisoinnin tarpeita. Suunnitelman mukaiset datakytkennät ja visualisoinnit painottuvat tulevalle raportointikaudelle, koska työpajatyöskentely on kesken”, sanoo Pajasmaa kerraten hankkeen jo tehtyjä ja edessä olevia toimenpiteitä.  

Kiinteistön ylläpidon käyttötapauksesta on valmistunut raportointikaudella alpha-prototyyppi, johon toteutettiin demotasoiset datakytkennät sekä visualisointi.  

Ohjausryhmä ohjaa ESG-ekosysteemin kasvumallia 

Pilottiyrityksistä, kaupunkien edustajista ja muista mukaan kutsutuista sidosryhmien edustajista koostuva ohjausryhmä aloitti työskentelynsä toukokuussa 2022 ja on kokoontunut yhteensä kuusi kertaa vuoden 2022 aikana. Puheenjohtajana toimii Saint-Gobain Finland Oy:n vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser, joka toimi myös Green Building Council Finlandin hallituksen puheenjohtajana vuoden 2022 loppuun.  

”Keväällä 2023 ohjausryhmätyöskentely painottuu tutkimus- ja kehitystyöhankkeen jälkeisten ekosysteemitarpeiden tunnistamiseen ja hankkeen jälkeisen ekosysteemimallin kuvaukseen. Tavoite on hyväksyä ekosysteemitason kuvaus ja etenemissuunnitelman ohjausryhmän tapaamisessa kesäkuussa”, kertoo Pajasmaa.  

Pajasmaan mukaan työpajatyöskentelyn kautta on havaittu, että tarve erilaisille päästötietojen tietomallien liiketoiminnalliselle ja tekniselle kuvaamiselle on suuri.  

Haasteet matkan varrella 

Merkittävin kokonaishaaste hankkeessa on ollut päästölaskennan ja päästöraportoinnin prosessien, osaamisen sekä liiketoimintavaatimusten pirstaleisuus ja hajanaisuus.  

”Erilaisia päästötietoihin liittyviä vapaaehtoisia tai pakollisia normeja ja tietovaatimuksia on paljon. Eri toimijoilla on kuitenkin hyvin erilaisia käsityksiä siitä, miten pitää, miten halutaan ja miten voidaan toimia hiililaskennan ja -raportoinnin osalta. Lopputulos on se, että vastuullisuus- ja päästötyöskentelyn laskennan ja raportoinnin prosessissa tehdään isoja laskennan lopputulokseen vaikuttavia yksinkertaistuksia ja virheellisiäkin olettamuksia”, kertoo Pajasmaa.  

Tämän vuoksi CO2 DataHub -hankkeen työpajoihin on kutsuttu mukaan enemmän prosessien tai sisältöjen asiantuntijoita.  

”On nähtävissä se, että rakentamisen elinkaaren mukaisen päästövähennystyön tehostamiseksi tarvitaan vielä paljon jatkotutkimusta ja kehitystä sekä eri osa-alueiden digitalisointia”, täydentää Pajasmaa.     

Hankkeen myötä on käynyt ilmi, että merkittävimmät päästöihin liittyvät datatarpeet liittyvät energian käyttöön, (rakentamisen) materiaaleihin sekä logistiikkaan.  

”Hankkeen päättyessä olemme saaneet valmiiksi alustapalveluun kytkeytyvän ekosysteemin systeemitason kuvauksen, hankkeen jälkeisen ekosysteemin yhteisen pelikirjan ja datavetoisen hiilijalanjäljen muutosjohtamisen tiekartan”, sanoo Pajasmaa.  

Viestintä hankkeen tukena 

Viestintä on ollut hankkeen vaikuttavuuden kannalta tärkeä elementti.  Viestintää on tehty hankkeen alusta alkaen. Hankkeelle avattiin uusi sivustokokonaisuus, jonne on säännöllisesti julkaistu artikkeleita. Sivustoa päivitetään ja kehitetään hankkeen loppuun saakka.  

”Puheenvuoroja ja esittelyjä CO2 DataHub -hankkeesta on esitelty laajasti toimialalle sekä muille sidosryhmille mm. Raklin organisoimissa tapaamisissa, YM:n ja Business Finlandin rahoitettujen hankkeiden esittelytilaisuuksissa, Rakennustiedon fasilitoimissa pyöreän pöydän keskusteluissa ja Finnish Green Building Councilin tapaamisissa. Kansainvälisistä verkostoista on hyödynnetty mm. GAIA-X- verkostoa, jonka tilaisuudessa hanke on esitelty. Lisäksi on hyödynnetty Rakli ry:n pohjoismaista sisarverkostoa. Ko. tilaisuuksien kautta hankkeen vaikutuspiirissä on ollut arviolta runsaat 300 henkilöä, jotka ovat edustaneet yli 50 eri organisaatiota”, kertoo Pajasmaa.  

Lisäksi projekti ja Ilmarisen asiakastarpeet ovat mukana case-kirjoituksena tammikuussa 2024 julkaistavassa Katri Sipilän ja Aija Bärlundin Vastuullinen hallituksen jäsen kirjassa.  

Tulevan talven ja kevään aikana tullaan jatkamaan ja kehittämään jo syntyneitä viestintäprosesseja.  

Vastuu Groupin veturoima CO2 DataHub -kokonaisuus mahdollistaa hiilidioksidipäästöjen vähentämisen paremmalla datalla. ESG DataHub -ekosysteemi luo dataan perustuvat automaattisen CO2-laskennan ja raportoinnin työkalut ja yhteiset tietostandardit koko rakennetun ympäristön ekosysteemille. Ekosysteemin tavoitteena suomalaisen osaamisen skaalaaminen kansainväliseksi. Projektin päärahoittaja on Business Finland ja projekti on osa NextGenerationEU -kokonaisuutta.